Leppis1949

Liikenneturvallisuus edellyttää oikeita toimia!

  • Artikkeli jota yritin 1975 lehtiin mutta tuloksetta. Rattijuopumus on politiikassa ollut pikemminkin meriitti, kun uran haitta!
    Artikkeli jota yritin 1975 lehtiin mutta tuloksetta. Rattijuopumus on politiikassa ollut pikemminkin meriitti, kun uran haitta!

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo kiinnitti huomion oikeisiin asioihin artikkelissaan HS Kotimaa 5.8. koskien liikenneturvallisuutta. Itsekin olen vuosikymmenten varrella pyrkinyt selvittämään päättäjille, mitkä asiat pitää korjata turvallisuuden parantamiseksi teillämme.

Edes perusasioita ei näytetä ymmärtävän asiantuntijoiksi itseään tituleeraavien keskuudessa. Onnettomuudethan eivät johdu ylinopeudesta, millä meillä on perinteisesti paikattu budjettia, tai auton kunnosta, millä autokauåppiaat puolestaan haluavat myydä uusia autoja, vaan poikkeuksetta väärästä tilannenopeudesta, mitä meillä ei puolestaan lainkaan valvota!

Panen oheen pari aiempaa asiaa käsittelevää artikkeliani.

Liikenneturvallisuus vaatii oikeita toimia                                                             23.09.2009

Julkisuudessa on vaadittu alempia nopeusrajoituksia ja enemmän kameravalvontaa, sekä niin sanottua nollatoleranssia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Se, että käytännössä kaikki onnettomuudet johtuvat väärästä tilannenopeudesta, mikä puolestaan on olosuhteista riippuvainen tekijä, on unohdettu täysin. Jonkin tieosuuden turvallinen nopeus voi vaihdella helposti nollasta kahteensataan. Tieviranomainen saattaa määrätä osuuden maksimi nopeudeksi 80 km/h, jonka noudattamista toinen viranomainen kyttää tinkimättä huomioimatta mitenkään olosuhteita.

Tällaisella tieosuudella huonoissa olosuhteissa, esimerkiksi ns. pääkallokelillä jo juoksuvauhti saattaa aiheuttaa onnettomuuden, koska ajoneuvoa on mahdoton saada pysähtymään. Tällöin näkee otsikoita: ”liukas keli aiheutti kolarisuman”! Kolarin aiheuttaa aina kuljettaja, joka käyttää väärää tilannenopeutta ja tätähän ei meillä kontrolloida.

Olen vuosikymmenet esittänyt, että nopeusrajoitus tulisi olla liukuva huomioiden olosuhteet, esimerkiksi  80 km/h +-20km/h. Tällöin huonoissa olosuhteissa 60km/h ylittäminen olisi laitonta ja vastaavasti hyvissä olosuhteissa sallittaisiin 100km/h. Näin kuljettajalle siirtyisi konkreettinen vastuu sovittaa nopeus paremmin olosuhteita vastaavaksi ja onnettomuusriski alenisi. Meillähän yleisesti käsitetään, että merkin ilmoittama maksiminopeus on kaikissa olosuhteissa sallittu.

Itse olen yli 40 vuotta ajanut autoa ilman että olisin ollut mukana yhdessäkään kolarissa.  Nämä reilut miljoona kolaritonta kilometriä ovat tulleet ajonopeuden sovittamisella tilanteen mukaiseksi. Vaaroja ennakoiva turvallinen ajotapani on muuttunut kameravalvonnan myötä. Oleellisen huomioiminen liikenteessä on häiriintynyt, koska katse ja ajatus pyörivät kamerapönttöjen ja nopeusmittarin seuraamisessa sekä jatkuvasti muuttuvien nopeusrajoitusten mielessä pitämisessä. Tämä ei voi olla oikea tapa parantaa liikenneturvallisuutta, kun vielä muistamme, että valtaosa liikenneonnettomuuksista aiheutuu kuljettajan kohonneesta steissitilasta, mitä nykyinen valvontakehitys lisää.

Ruotsissa jo 90-luvulla oli havaittu, että liikenneonnettomuuksien määrä ja BNP käyrät olivat yhtenevät. Tutkijat väittivät, että millään toimilla ei havaittu olevan tilastojen mukaan merkitystä liikenneturvallisuuteen, joka seurasi tarkasti talouden trendiä. Nyt nollatoleranssin toteuttajat saavat haluamiaan pienenemiä onnettomuuslukuja, vaikka ansio meneekin laman auttaman alentuneen liikennerytmin piikkiin.

Ruotsissa lopetettiin jo 70-luvulla tienpitoa ja pelastustointa haittaavien autoja rikkovien ns. töyssyjen teko ajonopeuden hillitsemiseksi. Jo kilometrin ”pomppurata” hidastaa sairasauton perille pääsyä ja sairaalaan kuljetusta useita minuutteja, mikä voi olla liikaa potilaan hengen pelastamiseksi.

Helsingissä liikennesuunnittelijat suosivat muiden hylkäämää huonoksi havaittua ja kallista ”pomppuratamallia”, vaikka parempia ratkaisuja on vuosikymmenet ollut olemassa.

Pauli Leppä-aho

Pelastuslautakunnan vpj.

Liikenneturvallisuus rahastus on kallista kansantaloudelle                                                           5.3.2014

Kuulin, että hallitus on asettanut työryhmän uusimaan tieliikenteen turvallisuussäännöksiä.  Ruotsissa huomattiin jo pari vuosikymmentä sitten, että liikenneonnettomuuksien määrä seurasi tarkasti kansantuotteen kasvukäyrää. Taantuma pudotti määrää ja vastaavasti nousukausi lisäsi onnettomuuksia parantavista toimista huolimatta. Asiantuntijoiden mukaan mikään yksittäinen toimenpide ei näkynyt onnettomuustilastoissa turvavyöpakkoa lukuun ottamatta, mikä romahdutti tieliikennekuolemien määrän. Niinpä meillä ja muuallakin Euroopassa erilaiset järjestöt tekevät hyvää liikenneturvallisuustyötä edesauttamalla teollisuuden siirtymistä mitättömien työvoimakustannusten ja lähes ilmaisen hiilivoiman miljardien asukkaiden Aasiaan!

Tarkistin lakikirjasta, onko 60 luvulla tenttimäni Tieliikennelain keskeisin valvomaton turvallisuussäännös vielä olemassa ja löytyihän se.

23§ Tilannenopeus.  ”Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa…”.

Koska kaikki onnettomuudet aiheutuvat väärästä tilannenopeudesta, tekemällä toimenpiteitä tilannenopeuden saamiseksi turvalliseksi, vähentäisimme onnettomuudet minimiin ja saisimme turvallisen liikenteen. Turvallinen tilannenopeus vaihtelee suuresti olosuhteista riippuen ja voi olla jollakin tieosuudella vaikkapa 0-200 km/h. Turvallisuuteen on vain pieni vaikutus, jos yksi viranomainen asettaa tällaiselle tieosuudelle vaikkapa ”100 lätkän” ja vaihtaa sen kalenterin mukaan ”80 lätkäksi”. Toinen viranomainen sitten asentaa kameravalvonnan seuraamaan nopeusrajoituksen noudattamista nollatoleranssilla. Onnettomuudet sattuvat pääasiassa juuri niille kuljettajalle, jotka sovittavat ajonopeutensa valvonnan mukaisesti huomioimatta olosuhteita, joita ei mitenkään ole valvottu, eikä huomioida.  Tämä autoilijan rahastukseen, ei liikenneturvallisuuteen, perustuvalla liikennevalvonnalla on edesautettu satoja tuhansia kolareita ja kymmeniätuhansia kuolonuhreja näinä vuosikymmeninä joina olen asiasta kirjoitellut ja ”paasannut”!

Kokonaissaldo inhimillisen tuskan lisäksi on erittäin negatiivinen, kuten monilla muillakin lyhytnäköisten ”budjettipaikkauksien” menetelmillä, kuten esimerkiksi alkoholipolitiikka, ilmastopolitiikka ja vaikkapa ”rikkaiden” eläkesäästöt sosialisoimalla verottamalla inflaatiota tulona ketjussa. 

Isänmaan asiaa ei myöskään ole edistänyt ylivoimaisesti kalleimman kumipyörä kuljetustavan tukipolitiikka. Meille opetettiin koulussa 60 luvulla, että tiekuljetus on sata kertaa kalliimpaa kuin vesikuljetus ja kymmenen kertaa kalliimpaa kuin rautatiekuljetus. Tiekuljetukset ruuhkauttavat ja kuluttavat tiet, sekä aiheuttavat suoranaisesti suuren osan vakavista onnettomuuksista. Tuoreessa muistissa on ns. Konginkankaan järkyttävä onnettomuus, jossa rekka kuljetti paperirullia liukkaalla tiellä satamakaupungista toiseen, joidenka välillä on vielä rautatie! Näin menetimme 24 ihmishenkeä turhaan muiden vastaavien onnettomuuksien jatkoksi onnettoman liikennepolitiikkamme edesauttamana.

Käytännön toimiksi olen esittänyt vuosikymmenet kuljettajille opetettaviksi suurimman sallitun nopeuden olevan joustava olosuhteiden mukainen, kuten oheinen lakipykälä edellyttääkin. Tämän voisi ilmaista selvyyden vuoksi lisäkilvellä esimerkiksi plus miinus 20 km/h, mikä tarkoittaa sitä, että merkin salliman nopeuden voisi hyvissä olosuhteissa ylittä ja tulee huonoissa olosuhteissa alittaa lisäkilven mukaisesti ja tätä poliisi valvoo.

Näin saamme tehokkaan tavan parantamaan liikenneturvallisuuttamme, josta seuraa suunnattomia hyötyjä kansalaisillemme jo nykyisiä lakeja noudattamalla ja valvomalla.

Pauli Leppä-aho

Helsingin poliisin neuvottelukunnan jäsen

HELSINKI

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Minusta kuljettajatkin kuuluisi "katsastaa" tietyin väliajoin. Mahdollisuutta ohjastaa satoja kilometrejä tunnissa syöksyvää, kevyimmilläänkin satoja kiloja painavaa metallipötkylää, ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Tuomas olet oikeassa
Meillä auton katsastus on kovaa bisnestä ja autoa syynätään nuukaan jopa tiellä. Kuljettaja, joka aiheuttaa kaikki turmat sensijaan jää vähemmälle kontrollille. Lisäksi kiinnitetään tässäkin vääriin asioihin huomio, kuten veren kemikaaleihin. Olen ehdottanut poliisille ajosimulaattoria partioautoihin, joilla pystyisi aukottomasti selvittää kuskin ajokunnon.
Tiedämme esimerkiksi, että nuori tyttö ei pysy aina tolpillaan keskikaljan jälkeen, mutta on ajokuntoinen (alle puoli promillea!), mutta alkoholisti vaatii puolestaan kolme promillea, että elimistö alkaa toimia normaalisti ja tästähän meillä saa jo ehtoollista!

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Paheksutko siis sitä, että promillerajoin on rikoslaissa määritelty rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus?

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Ilkka
Paheksun sitä, että puntarilla mitataan metrejä. Kantani näet kuvalisäyksestäni, missä tuomitsen kaikki ajokykyyn heikentävästi vaikuttavat tekijät. Myös väsymys on tällainen tekijä, jota ei tutkita.
Mm. katsastusbisneksen yksityistänyt ex. liikenneministeri Kimmo Sasi varmaan voi kertoa omista kokemuksistaan enemmänkin, miten vaarallista on ajella liiketeessä, jos vastaantulija on väsynyt! Vuorokauden valvominen vastaa promillen känniä! Siksi pitäisi mitata ajokykyä simulaattorilla, jollaisia on jokalapsen leikkihuoneessa, mutta ei poliisilla!, niin saataisiin puntari painon mittaukseen, eli kaikki ajokyvyn heikentymiseen vaikuttavat tekijät kontrolliin ja siis liikenneturvallisuus paremmaksi!

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #23

Ammattikuljettajia velvoittavat ajo-ja lepoaikaa koskevat lait ja valvontaa suoritetaan ajopiirtureiden avulla. Harrastelijakuljetajilla vastuu ajokunnon valvonnasta on kuljettajalla itsellään. Eriasteisen väsymyksen on arvioitu olevan yhtenä osatekijänä riskikasaumaa korottamassa noin 20%:ssa onnettomuuksista. Siihen pitäisi kyetä puuttumaan jo ennen riskien kasautumista. Autoon integroitua tekniikkaa, joka pystyy valvomaan kuljettajan vireystilaa ollaan jo kehittämässä ja uskoisin että helpoin ratkaisu olisi älypuhelinaplikaatio. Alkolukkokin on keksitty jo aika päiviä sitten. Hyvin lähellä on se aika, kun auto alkaa valvomaan kuljettajan ajokuntoa ja myös kykenee puuttumaan siihen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ylivoimaisesti turvallisimmat tiet Suomessa ovat moottoriteitä, rajoitus 120 (s 13)

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_...

Ylivoimaisesti eniten onnettomuuksia sattuu tiellä numero 101 (Kehä I), jossa kameratiheys on Suomen suurin (s 59).

Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Olisikohan Jussi asiaan vaikuttamassa moottoriteiden selvästi parempi pinnan kunto, suurempi leveys ja suoruus, jatkuvat kaksi kaistaa suuntaansa ohituksiin, ei vastaantulevaa liikennettä, vastakkaisten kaistojen välillä kaiteet ja viheralue, enemmän kuin korkeampi sallittu ajonopeus? Aivan varmasti!

Noista KehäI:n onnettomuuksista on erilaista tietoa. Jos ne ovat jollain aikavälillä lisääntyneet, niin syyt ovat kyllä muut kuin nopeusvalvontakamerat. Eräs henkilö jo näitä syitä aiemmin toi julki.

Eivät pelkät onnettomuuslukumäärät kerro kaikkea. Pienemmällä nopeudella ovat tuhotkin onnettomuuden sattuessa luonnollisesti pienemmät.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kehä I on 6-kaistainen, eli 3 yhteen ajosuuntaan. Vastakkaisten ajosuuntien välissä on kaiteet ja monin paikoin myös viheralue. Nuo eivät siis selitä eroja moottoritiehen.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #14

Motareilla leveämmät kaistat, leveät piennaralueet,eritasoliittymät, pitkät erkanemis- ja liittymiskaistat, pienempi liikennetiheys, ei hitaita ajoneuvoja seassa, hirviaidat, kovemmat laatuvaatimukset urille, tiukemmat kaltevuus ja kaarteiden sädevaatimukset, tehokkaampi kunnossapito, paremmin valaistu.... Nämä mahdollistavat suuremmat nopeudet ilman, että liikenneympäristö alkaa nostaa onnettomuusriskiä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #15

Onko tarkoituksenasi sanoa, ettei Kehä I:llä ole katuvaloja mutta moottoriteillä on? Tai ettei siellä ole erkanemis- tai liittymiskaistoja tai eritasoliittymiä? Tai että Kehä I:n kunnossapitoluokka olisi alhaisempi kuin moottoriteiden? Tai että Kehän onnettomuudet aiheutuisivat hirvieläimistä tai hitaista ajoneuvoista?
Siinä tapauksessa esittänet aiheeseen liittyviä numeroita, jolloin asia on korjattavissa. Suotta kameroita rakentavat, jos kerran esimerkiksi katuvalojen päälle kytkennällä, tien päällystämisellä tai lumen auraamisella saavutettaisiin sama tulos.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #18

No jos noin haluat sen ymmärtää, niin ole hyvä vain.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #14

Miksi jankutetaan Kehä I:stä? Onhan teitä Helsingin ulkopuolellakin.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho Vastaus kommenttiin #26

Pertti
No kun nyt sattuu olemaan vilkasliikenteisin tie valtakunnassa ja satuu eniten onnettomuuksia!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #27

Nopeusvalvontakameroidenko takia?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #14

Minä katselen tiestöä laajemmin kuin pelkästään Helsingin seutua.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Jussi juuri näin. Vaarahan on kamera jota pidetään silmällä, ei muu liikenne. Myöskään turvavälejä ei valvota, josta syystä niitä on mahdoton pitää, koska heti kun jätät turvallisen välin, kiilataan siihen molemmin puolin! Tästä syystä syntyvät suuret ketjukolarit varsinkin liukkaalla.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Miten nämä nopeusvalvontakamerat ja turvavälit liittyvät toisiinsa?
Jollei turvaväliä pidetä, ei se kai ole kameran vika?!

Tuosta kiilaamisesta olen kyllä samaa mieltä.

Ei kameroita tarvitse pitää silmällä millään tavoin kun seuraa nopeusrajoitusmerkkejä ja ajaa niiden mukaan. Sakkoja ei ole tarvis kenenkään maksella kun ajaa muutenkin liikennesääntöjen mukaan. Sakkorysistä jankuttaminen on lapsellista. Sitä näkee tämän tästä.

Eikö poliiseille vähine resursseineen jää enemmän aikaa poimia liikenteestä pois näitä kiilaajia, rattijuoppoja, holtittomia kuskeja ja muuten liikennettä vaarantavia kun nopeutta valvotaan muin keinoin?

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Pertti
Koska vaarana on vain sakottava nollatoleranssin kamera, savanniapinan kyky hallita juoksunopeutta suurempia vauhteja heikentyy, kuten tekstistä selviää. Kamerat siis sitovat huomion epäoleelliseen aiheuttaen onnettomuusriskin! Tutkimusten mukaan paraskin ja huolellisin kuski tekee jatkuvasti tahattomia rikkeitä liikenteessä, koska ihminen ei ole aisteineen kehittynyt monien samanaikaisten havaintojen analysoimiseen kymmenien metrien sekunttinopeuksissa. Ja nyt olemme saaneet yhteiskunnan, jossa elättäjiä kytätään nollatoleransseilla ja kohtuuttomilla sanktioilla.
Heittäytynyt suuresti kasvava vapaamatkustajaporukka puolestaan säästyy mm. poliisin antamilta sakoilla, koska "köyhän" ei tarvitse sakkojaan sovittaa jos ei ole maksaa on hallitus ja eduskunta päättänyt!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #10

Eiväthän nopeusvalvontakamerat toimi suinkaan "0-toleranssilla". Ylinopeuden täytyy olla huomattava ennen kuin sakko rapsahtaa. Ylitys on, tai on ainakin ollut, 11km/h. Aiottiin laskea viiteen km/h.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Mikä siinä turvavälin pitämisessä on niin vaikeaa? Minä nyt en ainakaan kehtaisi edes julkisesti myöntää, etten kykene edes pitämään turvavälejä. Kun ohittaja palaa mun eteen, niin hellään aavistuksen hetkeksi nopeutta ja se on siinä.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Ilkka
Sinun kannattaa tulla tänne etelään kehäykkösille ajelemaan, joissa liikenemäärät ovat erilaisia kun kotikylän kärrypoluilla, niin ymmärtänet yskän!

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #24

Kyllähän tuolla on aika paljon työn puolestakin tullut ajettua. Toki viihdyn kotikylän kärrypoluilla paremmin. Joskus kyllä hieman hymyilyttää valitus ruuhkista Suomessa. Minä kun en ole niitä juurikaan täällä nähnyt.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Olen jo pitkään ehdotellut kirjoituksissa, että muutetaan autojen nopeusmittarien näyttöä. Vaikutus ei ehkä olisi suuri, mutta kuitenkin merkittävä.
Laitetaan ne näyttämään metriä/sekunti sen sijaan että ne nyt näyttävät kilometriä/tunti.

Oleellisempaa turvallisuuden kannalta on se miten nopeasti ajoneuvo voidaan pysäyttää kuin se kuinka kovaa se kulkee.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Viimeinen lauseesi on paradoksi. Auton pysäyttämismatkahan riippuu olellisesti vauhdista. Tietenkin myös auton tekniikasta ja sen kunnosta ja kelioloista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Toiseksi viimeiseen kappaleeseen blogiasi Pauli Leppä-aho omat ajatukseni.

Jos asetetaan sallittu ajonopeus 40km/h haarukkaan, eli kunkin kuljettajan omaan harkintaan mitä "haarukan" nopeutta käyttää, mitä luulet tapahtuvan?
Eikö tiellä liikkuvien liikennevälineiden nopeuserot liikenteessä ole paha asia? Eivätkö ne lisäänny ja suurene esittämälläsi tavalla toimien? Yksi sovittaa joissain ajo-olosuhteissa nopeutensa vaikkapa 80km/h, ja toinen 120km/h. Turvallistako?! Ne, ketkä ovat mielestään tavallista parempia kuskeja, ja joilla on tavallista turvallisempi auto ajaisivat aina tuota ylintä sallittua nopeutta kelissä kuin kelissä, jos edes sitä?,ja "huonot" kuskit alinta ohjeistettua nopeutta. Ei hyvä!

Senhän pitäisi olla jokaiselle autoilijalle selviö, että ajonopeus sovitetaan olosuhteiden mukaiseksi oli liikennemerkissä "haarukkaa" tai ei. Joka ei sitä nyt jo usko, siihen ei mikään valistuskaan tepsi. Uusille autoilijoille pitää kylläkin asiaa ilman muuta tähdentää.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Pertti
Kokemuksesta tiedämme, että autojonot etenevät esim. kehäykkösellä "suurinta sallittua" kameravalvottua kahdeksaa kymppiä, oli olosuhteet hyvät tai huonot.Riskit kasvavat hurjasti jarrutusmatkojen pidetessä ja siis olosuhteiden heiketessä.
Meillä viranomainen asettaa kalenterin mukaan esim. talvinopeudet, vaikka olosuhteet olisivat kesäiset. Ristiriita rajoituksen ja olosuhteiden välillä luo piittaamattomuutta.
Huonot olosuhteet, esim. liukkaat tienpinnat ja ruuhkanen tie ovat aina alemman nopeuden alueita ja tästä päättää liikenteen valvoja, ei "parempi kuski", joten vaarallisilta eronopeuksilta vältytään. Nytkin meillä on näitä monen nopeuden autoja autoverosyistä, jotka vaarantavat liikennettä ohitustarpeineen!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Tämä on Pauli tätä teidän hesalaisten kommentointia, teillähän on siellä aina kesäkelit. Eihän kaikkea ole syytä katsella vain KehäI:n näkövinkkelistä. Suomea on muuallakin.

Tämä jatkuva talvinopeuksista valittaminen on aivan turhaa. Ei niitä tienpitäjä aivan kalenterin mukaan laita. Tosin kun asiaa katsoo täällä periferiassa, niin kyllä pimeys, sateisuus, musta jää ja hirvieläinten liikkuminen on otettava nopeuksia alentavasti huomioon jo syyskuun lopulla, vaikka siellä etelässä vielä kesä jatkuisikin. Täytyy olla todella erinomainen autoilija, joka väittää, että pimeällä valoja käytettäessä on yhtä turvallista ajaa samalla nopeudella kuin päivällä. Eihän nopeuksia voi rukata tunneittain kuin muuttuvien nopeuksien merkeillä. Ja niitä on vähän.

Kyllä tuo mainitsemasi "piittaamattomuus" vähenee kun nostetaan sakkoja oikein roimasti. Ja enemmän nopeusvalvontakameroita vaan teiden varsille. Ja vielä keskinopeutta mittaavina.
Ja liikenneväline pois törkeiltä rattijuopoilta, kaahareilta ja muilta liikennettä jatkuvasti vaarantavilta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sakotus ei ole oikea keino vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, koska vaarallisimmat tiellä liikkujat eivät piittaa sakoista pätkän vertaa. Heillä ei ole tuloja ja monesti myös vakava päihdeongelma. Siispä sakko on heille yhdentekevä rangaistus, koska sitä ei koskaan makseta eikä saada perittyä. Koska heillä ei usein ole myöskään voimassa olevaa ajokorttia, kortin menettämisen pelko ei ajamista myöskään estä. Tästä syystä kannatan lakimuutosta, jossa päihtyneeltä tai ajo-oikeudettomalta voitaisiin lain nojalla takavarikoida määräajaksi tai rikoksen toistuessa pysyvästi hänen käyttämänsä moottoriajoneuvo, mikäli kuljettaja on ajoneuvon laillinen omistaja tai haltija tai voidaan osoittaa, että kulkuneuvo on annettu päihtyneen tai ajo-oikeudettoman käyttöön omistajan tietäen em. seikat. Näin saisimme juopot, huumekuskit sekä kortitta ajelijat hiljalleen pois maanteiltä. Kamerathan nämä juurikin kiinni ottavat, eikös vain.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Juha-Pekka
Viisasta puhetta, asia on juuri näin. Lakia ei tässäkään tarvitse välttämättä muuttaa, vaan hörhöjen aikaansaaman oikeuskäytännön korjaamaan vastaamaan lainsäätäjän tahtoa. Rikosväline voidaan aina tuomita valtiolle menetettäväksi! Rattijuopoille olen aina vaatinut oikeita rangaistuksia mm. rikosvälineen menettämistä valtiolle. Panen oheen 1975 tekemäni jutun, jota mikään lehti ei julkaissut!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Eihän nopeusvalvontakameroiden herra paratkoon olekaan tarkoitus muuta kuin valvoa ajonopeuksia!??
Kun kamerat valvovat nopeuksia jää poliiseille vähine resurseineen, ja yhä vähenevät?, enemmän aikaa poistaa kaikenlaiset liikennehuligaanit kanssakulkijoiden henkeä vaarantamasta. MIKSI TÄTÄ ON Sinunkin Juha-Pekka Kosonen KOVIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ??

Kyllä sen ymmärtää jokainen, että näkyvä poliisivalvonta liikenteessä on tepsivin ratkaisu. Mutta kun niitä poliiseja ei ole, eikä nähtävästi tule, riittävästi tien päälle, niin tekniset ratkaisut ovat paikallaan.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho Vastaus kommenttiin #28

Pertti
Miten sen saisi perille, että "ylinopeus" ei aiheuta onnettomuuksia, eikä auton kunto, joita meillä nyt vaan valvotaan! Onnettomuudet johtuvat väärästä tilannenopeudesta ja kuskin kunnosta, joita ei valvota!!!siksi meillä on turvatonta liikenteessä!!! puntarilla mitataan metrejä!!!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #33

Ylinopeus, oli se väärästä tilannenopeudesta johtuvaa, tai liikennemerkillä määrätätyn korkeimman sallitun ajonopeuden ylityksestä johtuvaa, on aivan selvä onnettomuuksien aiheuttaja.
Oheisen linkin takaa löytyy Tuulilasi-lehden hyvä kirjoitus. Ei varmaankaan ole puppua!

www.tuulilasi.fi/uutiset/ylinopeus-joka-kolmannen-...

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho Vastaus kommenttiin #34

Pertti
On selvää, että mikäli määräämme auton nopeuden mahdollisimman alhaiseksi ei vakavia onnettomuuksia synny. Kuitenkin tulisi pystyä liikkumaan ja kuskaamaan tavaraakin kohtuuajassa, joten äärimmäisyyksiin ei pidä mennä.
Muistamme fysiikasta, että massan liike-energia kasvaa nopeuden neliössä ja tehontarve kuutiossa. Jarrutusmatka kasvaa samoin neliössä, mistä seuraa, että tuplattaessa nopesus auton saa pysähtymään nelinkertaisella matkalla.
Nopeusrajoitukset on tarpeen, mutta joustoa ja olosuhdehuomiota ei pidä unohtaa laadittaessa liikenneturvallisuuden nimissä budjetintäyttörahastusta autoilijoiden kustannuksella.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #39

Tämä selvää. Kun määräämme auton sallituksi nopeudeksi, niin kuin joku lapsellisuudessaan täällä esitti, 10km/h tai 0km/h, niin ei satu onnettomuuksia. Tuskin ainakaan kuolemaan johtavia. Mutta, MUTTA, en minä tällaisia nopeuksia ole esittämässäkään. Pysytään kohtuudessa.

Mielestäni nykyiset nopeusrajoitukset ovat Suomen keliolosuhteissa ja tiestöllä aivan järkeviä, ja ne kyllä mieltävät sellaiseksi järkevästi ajattelevat keskivertoautoilijat. Näiden mukaanhan rajat tulisi asettaa ja tiellä pitäisi liikkua, ei jatkuvaa pientä tai suurta ylinopeutta ajelevien kuskien mielen ja halujen mukaan. Joille nopeusrajoitusmerkki on aina kuin "punainen vaate" härälle. (Kylläkin väitetään, että muletan värin ei ole väliä.)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Osta moottoripyörä. Sillä ajaessasi virheen todennäköinen rangaistus on kuolemantuomio tai vakava loukkaantuminen ja niillä laitteilla sivullisiakin kuolee Suomessa vähemmän kuin yksi 10 vuodessa (polkupyörätkin tappavat enemmän lähinnä siksi, että niillä ajetaan jalankulkijoiden seassa).
Nyt siis rangaistus on korkein mahdollinen, eivätkä viattomat ole suuressa vaarassa. Problem solved.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Jussi
Ainoa liikenneonnettomuus missä olen ollut, tapahtui Bulevardin ratikkapysäkillä, missä seisoskellessani polkupyöräilijä ajoi takaa päin päälleni noin kuudenkympin nopeutta. Autoille nopeusrajoitus on 30!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #25

Kyllä tuo polkupyöräilijän kuudenkympin nopeus on taatusti vääräksi arvioitu!
Muutenkin esimerkkisi on aika kaukaa haettu itse asiaan.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho Vastaus kommenttiin #29

Pertti
Et tunne paikkaa. Siinä kapeasta jalkakäytävästä on eroteetu kevyen liikenteen väylä ja alamäki on pitkä suora!
Itse asia on liikenneturvallisuus, mitä heikentää vastuuttomat pyöräilijät, sekä suojatielle ryntäilevät jalankulkijat! Suojatie nimike antaa väärän mielikuvan, koska todellisuudessa kysymys on tappotiestä, miksi olen nimikettä ehdottanut muutettavaksi. Autoa kun ei pysty pysäyttämään nolla ajassa ja mtkassa, kuten jotku luulevat ja edellyttävät!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

En osta!
Kaksipyöräisillä liikkuvat ajelevat mielestäni aina pientä, tai suurta, ylinopeutta. Ei yksikään moottoripyöräilijä ole suostunut ajamaan takanani vaikka ajan selvästi kulloisenkin nopeusrajoituksen mukaan. Ja, jos jono on edessä puikkelehtii pyöräilijä autojonon ohi.
Lieneekö osin syynä edellämainitunlaiseen "kaahailuun" se, etteivät nopeusvalvontakamerat pysty identifioimaan moottoripyörää. Vai joko pystyvät?

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Ihmiset eivät ymmärrä turvavälien merkitystä. Itse ajan rajoitusten (ja/tai tilanteen) mukaisesti ja v*tuttaa katsella idiootteja, jotka ajavat perseessä kiinni joko ohittaakseen tai muuten vain roikkuvat takana.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Halvin ja helpoin tapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen olisi lakisääteisesti kalibroida autojen nopeusmittarit näyttämään oikeaa nopeutta.

Nyt autoteollisuus tuottaa ajoneuvoja, joiden mittarivirhe mahtuu haarukkaan 0-10%. Suurimmillaan mittarivirhe siis 80km/h rajoitusalueella vaikuttaa siten, että autoilija ajaa todellisuudessa 72km/h, mikä voidaan katsoa merkittäväksi alinopeudeksi.

Näin saadaan syntymään suoralla tiellä haitariliikettä ja sen seurauksena ruuhkia liikennetiheyden ollessa riittävä.

Moni autoilija on törmännyt tilanteeseen, jossa hetkellinen ruuhka yhtäkkiä häviää kuin pieru Saharaan. Mitään syytä ruuhkalle ei matkalla ilmene. Matemaatikkojen mukaan ilmiön syntyyn riittää se, että keulalla ajava auto ajaa alinopeudella ja normaalinopeudella ajavat ajoneuvot alkavat jonoutua sen taakse. Kun este poistuu, ruuhkakin katoaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Yritätkö Juha-Pekka väittää, että "alinopeutta", jonka määrittely on hyvin vaikeaa, onko tieliikennelaissa edes siitä mainintaa?, ajavat ovat suurempi riski liikenteessä kuin ylinopeutta ajavat?
Tuollaiset esimerkkisi kaltaiset mittarivirheet on syytä heti korjata. Olen omistanut useita autoja, ja mittarivirhe on ollut jokaisessa vain korkeintaan 3km/h. On vielä ollut oikein päin mahdollisen ylinopeuden ajaminen huomioiden.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kaikissa tilanteissa enintään 3 km/h virhe tarkoittaa, että moottoritiellä näyttämä voi poiketa todellisesta korkeintaan 2.5% ja ainoastaan ylöspäin.

Renkaan pyörimisliikkeeseen perustuvan nopeusmittarin tarkkuus ei voi olla noin suuri, koska:

1) Rengas kuluu, jolloin mittarin näyttämä muuttuu. Samalla renkaalla halkaisija voi pienentyä noin 13 mm ja sekä uusi, että urasyvyyden minimin rengas ovat laillisia. Pelkästään tämä yksinään aiheuttaa jo noin 2% virheen mittarin itsensä teknisen tarkkuuden lisäksi.

2) Vierintähalkaisija riippuu rengaspaineesta. Vaikka paine olisi alunperin äärettömän tarkasti säädetty, muuttuu se lämpötilan muuttuessa ja samalla muuttuu nopeusmittarin näyttämä.

3) Autossa käytetään sekä kesä- että talvirenkaita, joiden todelliset ulkohalkaisijat yleensä aina eroavat hieman toisistaan.

4) Autoon on laillisesti mahdollista asentaa hieman eri levyisiä ja korkuisia renkaita, joista jokainen antaa hiukan erilaisen näyttämän mittariin.

5) Renkaan dynaaminen halkaisija riippuu myös ajoneuvon sen hetkisestä painosta. Täydellä lastilla nopeusmittari näyttää hieman suurempaa lukemaa kuin tyhjänä ajettaessa.

6) Rengasta kuormitettaessa esiintyy aina pienessä määrin luistoa, vaikka rengas ei näyttävästi luistaisikaan. Tilanteissa joissa tehontarve on suurempi, tapahtuu tuota mikroskooppista luistoa enemmän ja nopeusmittari näyttää suurempaa lukemaa kuin vapaalla samaa nopeutta rullatessa. Tällä ei siis tarkoiteta tilannetta jossa rengas sutii, vaan aivan normaalia ajoa.

Lakivaatimus tarkkuudelle oli muistaakseni 10% + 4 km/h ja siten, ettei mittari saa missään olosuhteissa näyttää todellista alhaisempaa nopeutta. Tuota voi hiukan kiristää, muttei paljoa, ellei siirrytä kokonaan muihin nopeudenmittausmenetelmiin. Se taas vaatisi autokannan uusimisen.

Ehkä helpompi ratkaisu olisi keskittyä sen viimeisen numeron sijasta katsomaan mitä liikenneympäristössä tapahtuu (ja selvittää aika-ajoin mittarivirhe luotettavammalla laitteella).

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #35

Sekä Rampanen että Linjama tarttuivat lillukanvarsiin. Liikenteessä merkittävä vaaratekijä on nimenomaisesti ajoneuvojen erilaiset nopeudet. On periaatteessa aivan sama, ajetaanko yli vai alinopeutta. Liikennevirta häiriintyy molemmista.

Absoluuttista turvallisuutta haettaessa moottoriteiden määrää tulisi lisätä. Kukaan ei kuitenkaan halua rahoittaa parantuvaa liikenneturvallisuutta.

Moottoriteillä onnettomuudet ovat joko "järjettömästä" ylinopeudesta ja ajovirheestä johtuneita tai sitten sairauskohtauksia. Sielläkin siis ihminen ryssii. Moottoritien turvallisuus kärsii myös heti, jos siellä ajellaan kahdeksaakymppiä muun rajoituksen mukaisesti liikkuvan liikenteen seassa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #36

Tieliikenteeltä kerätään maksuja sen verran, että niillä rakentaisi halutessaan melkein mitä tahansa. Nyt ne vähätkin summat mitä aiheeseen sijoitetaan, käytetään lähinnä liikenteen hidastamiseen tavalla tai toisella. Ruuhkauttamisen katsotaan olevan synonyymi turvallisuudelle, vaikka tilastot osoittavat täysin päinvastaista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #36

Nyt tuli asiaa! Liikenteessä merkittävä vaaratekijä on ajoneuvojen väliset erilaiset nopeudet. Näinhän minä juuri esitin kommentissani 6. Ja kritisoin Leppä-ahon ajatusta laittaa nopeusrajoituksiin "haarukka". Sehän lisäisi auttamattomasti ajoneuvojen keskistä nopeuseroa.

Jos mentäisiin siihen, että poistettaisiin tai vähennettäisiin nopeusrajoituksia ja kukin autoilija saisi ajella keliolosuhteisiin mieltämällään nopeudella, tätäkin on esitetty, niin kaaos seuraisi varmasti. Usealla kuskilla huono keli ei tänäkään päivänä näytä hillitsevän kaasujalkaa tai kättä juurikaan. Miten sitten ilman rajoituksia?

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Jussi
Juuri näin. Autoilijoilta kerättään budjettiin noin 8 miljardia vuodessa. Tiestöjä rakennellaan ja kunnostellaan vain miljardilla. Loppu menee byrokratian ja muun joutosakin elättämiseen, eli poliittiseen korruptioon. Lisäksi veroja muutellaan laidasta laitaan, että voitaisiin autoilija rahastaa moneen kertaan, kuten maailmanparantajien keksimä hiilidioksidiperusteinen autovero!
Tästä saatiin käyttömaksu, ulkomaisten autovalmistajien korruptoimana, niille 3 miljoonalle autolle, joista jo on maksettu maailman korkein autovero...verot maksuun siis uudestaan! Ei siis ole kysymys liikenneturvallisuudesta pätkääkään, vaan kusetuksesta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Pauli!,
asian asiantuntija-asiaa!- blogillani lisää:

ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223785-alikattonopeuksista-oikein-valvottuihin-tilanne-nopeuksiin

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Kiitos Ilkka vain itsellesi. Käympä lukasemassa.

Toimituksen poiminnat