Leppis1949

Valtamedian luoma mielikuva ja todellisuus Hitas-sääntelystä eri planeetoilta!

  • Tämä HU:n juttu on muuten asiaa, mutta kaupunkilekenda ei ole syntynyt väärinkäsityksestä, vaan kuuluu taktiikkaan!
    Tämä HU:n juttu on muuten asiaa, mutta kaupunkilekenda ei ole syntynyt väärinkäsityksestä, vaan kuuluu taktiikkaan!
  • Lähes ainoa tunnustus uhrauksistani!
    Lähes ainoa tunnustus uhrauksistani!

Valtamedian luoma mielikuva ja todellisuus Hitas-sääntelystä eri planeetoilta!

 

Valtamediassa on käynnistetty keskustelu Helsingin ongelmallisen hitas-sääntelyn tarpeellisuudesta ja jatkosta. Koska keskustelu on saanut yhden median yksinpuhelun luonteen, on tärkeää tuoda faktat esiin, että vääriä päätöksiä ei jälleen tarvitse selitellä, kuten esimerkiksi Britannian brexit äänestystuloksia.

Hitas-virkamiehet ovat todenneet, että hitas-epäkohtia ei voida poistaa, koska hitasin idea tuolloin romuttuisi! Hitas siis perustuu epäkohtiin, mitkä pitää salata, että asunnot saataisiin kaupaksi ja kyseenalaista järjestelmää voitaisiin toteuttaa. Vertaa esimerkiksi petos, perustuslain ja kuntalain pykälät kansalaisten tasa-arvoisesta kohtelusta?

 

Valtamediassa, kuten idealistien hallitsemassa Hesarissa, esitetään jatkuvasti väärää propagandista tietoa hitas-sääntelyjärjestelmästä, eikä oikaisuja julkaista. Täten lehti syyllistyy vähintäänkin journalismin eettisten sääntöjen toistuvaan rikkomiseen! Diktatuurien tapaan pidetään yllä perustuslain ja monien muiden lakien kanssa ristiriidassa olevaa sääntelyjärjestelmää, joka vain propagandalla luoduissa mielikuvissa on olemassa!

 

Helsingin kehittämä hitas-sääntely, jossa asuu nykyään noin 80 000 asukasta, ei sisällä mitään yhteiskunnan taloudellista tukea. Kaupunki valitsee rakennuttajat luovuttamilleen vuokratonteille ja sopii asuntojen myyntihinnoista rakennuttajan kanssa.

Asuntotuotantotoimikunnan opintomatkalla vuonna 2006 tutustuimme esimerkiksi Wienin asuntotuotantoon, jossa kaupunki tuotti laadukkaita vuokra-asuntoja 1000 €/m2. Helsingissä vastaavien vuokra-asuntojen tuotantokustannukset olivat 2500€/m2 ja hitas-asuntojen 3500€/m2. Hintoihin ei sisälly vuokratontin hintaa, mikä usein selittää ”kovanrahan” omistusasunnon korkeamman hankintahinnan! Kolminkertaisen hintatason selittävinä tekijöinä ovat työvoimakustannukset, verot ja viranomaismääräykset.

Hitas-järjestelmän tontinvuokra määrätään kaupunginvaltuuston 1.10.1980 tekemällä päätöksellä, jossa vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta markkinahinnasta, jota korotetaan vuosittain elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Tästä johtuen yhtiö on maksanut tontin alkuperäisen hinnan vuokrina esimerkiksi 4 % inflaatiolla laskettuna 18 vuodessa ja maksu jatkuu. Vuokralaiselle olisi paljon edullisempi ostaa tontti pankkilainalla, mutta kaupunki ei myy! Miksi myisi, sillä ”tuettu” Hitas on kaupungille hyvä bisnes, koska 20 000 hitas-taloutta maksaa suurimman osan kaupungin tontinvuokrista, vaikka yli puolet kaupunkilaisista asuu kaupungin omistamalla maalla! Siksi yhdistys on koko toimintansa ajan vaatinut hitas-tontinvuokrien kohtuullistamista, mutta vaatimuksiimme ei ole suostuttu! Onhan ne (kiskurivuokrat) juuri sitä ”yhteiskunnan tukea”, jonka vuoksi kaupungilla tulee olla oikeus lunastaa asunnot itse määräämäänsä mielivaltaiseen alihintaan, tai määrätä ylin kauppahinta! Miettikääpä millaisessa oikeusvaltiossa elämme?

 

Poikkeuksen ja ongelmat tekevät muutamat kalliit ns. keskustan arvotontit, joissa sovelletaan 3 €/kuukausineliövuokran rajoitusta uusiin asuntoihin valtuuston periaatepäätöksen vastaisesti. Tällä hitas-virkamiesten kehittämällä tavalla luodaan kyseenalaiset ”lottoarvonnan” puitteet!

 

Rakennusoikeuden hinnan ylittäessä noin 900€/m2 alkaa juosta tontinvuokratuki. Jos tonttien todellinen arvo määriteltäisiin huutokaupalla, tai tarjouskilpailulla, kuten olen valtuustoaloitteissani vaatinut, ongelmaa ei olisi. Tällöin esimerkiksi kolmen tonnin arvoisesta rakennusoikeudesta neliölle maksettaisiin noin kympin kuukausivuokraa, mikä tekisi 100m2 asunnon yhtiövastikkeeseen tonnin lisän kolmensadan euron sijaan. Tämän erotuksen myös kaupunki häviää tontinvuokrissaan.

 Viimeksi tekemäni valtuustoaloite kaupungin tontinvuokrapolitiikan selvittämiseksi, estettiin soveltamalla laittomasti esteellisyyssäännöksiä hitas-osakkaisiin!

Perusteluna esteellisyyteen mainittiin, että selvityksellä saattaisi olla vaikutusta hitas-osakkaiden asemaan! Niinpä ensimmäisten joukosta salista poistui pääministeri, valtuutettu Mari Kiviniemi. Kun kysyin häneltä, että onko hänkin hitas-asukas, kuten presidentti Koivisto oli aikoinaan, vastasi hän, että ei, vaan hänen miehensä sisaren tyttärellä oli hitas-asunto.

 

Eduskunnan puhemies, valtuutettu Eero Heinäluoma taas piti selvänä esteellisyyttä, mikä käytännössä merkitsi puolen kaupungin jääväämistä, sillä olihan hitas-osakkaille mahdollista hyötyä mahdollisesta selvityksestä. Eli kun totuus mahdollisesti selviäisi ja hitas-osakkaat saisivat oikeutta, olisi tästä heille mahdollista hyötyä! Tällaista valtakoneiston asenneilmapiiriä olen yrittänyt korjata kolme vuosikymmentä pyyteettömästi, pääosin omilla kustannuksillani ja rajallisella tuella.

 

Asiaa jouduttiin käsittelemään valtuustossa neljä kertaa, koska en taipunut vääryyden ja laittomuuden edessä, enkä suostunut jääväämään itseäni. Tätä edelsi hillitön painostus ja uhkailu, sekä virkarikoksen tunnusmerkit täyttävä kaupungin lakimiehen väärä lausunto asiasta. Mikäli tontinvuokraselvitys muodostaisi valtuustossa esteellisyyden, niin Helsingissä olisi kaikki luottamusmiehet varmasti jäävejä käsittelemään tätä ja kaikkia muitakin asioita, sillä yli puolet helsinkiläisistä asuu kaupungin vuokratonteilla!

Vasta valtuuston kyseenalaisesti äänestäessä jääviydestäni, jouduin jättämään salin.

 

Tätä edelsi mm. kaupungin laajamittaiset selvitykset asuntoyhtiöiden omistussuhteista ja apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän syyllistyminen törkeän kunnianloukkaukseen tunnusmerkistön täyttämään toimintaan, eli harhaanjohtavilla tiedoilla vahvistamaan tahallisesti luotua kaupunkilegendaa omistamistani lukuisista hitas-asunnoista! Itselleni ei annettu pyytämiäni puheenvuoroja varapuheenjohtaja Bogomoloffin toimesta, puheenjohtaja Minerva Gron ja hänen sukulaisensahan ovat hitas-osakkaita ja siis valtuuston mielestä ”jäävejä” käsittelemään mm. tontinvuokraselvitystä!

 

Hitas-asunnot ovat normaaleja ns. kovanrahan asuntoja, jotka rakennetaan kaupungin vuokratontille, joilla yli puolet helsinkiläisistä asuu ja keskimäärin vain murto-osalla hitas-osakkaiden maksamista väitetyistä subventoiduista tontinvuokrista! Esimerkiksi Herttoniemessä ja eräissä muissa lähiöissä on hitas-osakas voinut joutua äärimmillään maksamaan 30-kertaista tontinvuokraa verrattuna alueen sääntelemättömän omistusasunnon tontinvuokriin. Asioita sotkee lisäksi se, että Helsingissä jatketaan arava-sääntelystä vapautuneiden vanhojen, lähinnä 80-luvulla rakennettujen arava-omistusasuntojen sääntelyä ikuisella hitas-sääntelyllä. Tuetuissa ara- ja korkotukiasunnoissa sovelletaan 20 % tontinvuokra-alennusta, mutta ei hitaseissa.

Näitä vanhempia, ilman hitasrasitteita kaupungin vuokratonteilla olevia omistusasuntoja, joissa tontinvuokra on usein selvästi jopa alle kiinteistöveron tuoton, on viisinkertainen määrä verrattuna hitasasuntoihin.

Kirjoitteluissa puututaan myös Hitasjärjestelmän ongelmiin. Niissä tyypillisesti esitetään toinen virheellinen väite hitas-asuntojen hinnoista. Niitä väitetään uutena alle markkinahintaisiksi. Kaupungin teettämä VTT:n tutkimus asiasta todistaa muuta. Markkinahintaindeksi, jota käytetään uudessa laskutavassa, säilyttää asunnon suhteellisen hinnan. Kyseisessä tutkimuksessa todetaan, että uudella oikeudenmukaisella markkinahintaindeksillä laskettaessa pääosa (3/5) vanhoista hitas-asunnoista nousee yli markkinahintojen. Itse asiassa vain kalleimmilla alueilla, noin 5 % asunnoista ei saavuta markkinahintatasoa. Ei siis ole näytetty, että hinta uutena olisi ollut markkinahintaa alempi, vaan pikemminkin on näytetty sen olleen kalliimpi. Viime vuonna koko 20 000 hitas-asuntokannasta myytiin vain 129 asuntoa suurimmalla sallitulla myyntihinnalla, muut kaupat tehtiin alehinnoin. Esimerkiksi Malminkartanossa, palkitussa lähiössä 15 min junamatkan päässä keskustasta, säännöstellystä hitas-hinnasta saa vielä kolmanneksen alennuksen. Hintataso on pari tonnia, eli Porin lähiöiden tasoa. Miksi ”raadolliset sijoittajat hitas-tarkoitusten vastaisesti” eivät ostelisi niitä, kun ei tarvitse olla telttajonoissa eikä lottoarvonnoissa ja ”voitot on samat, kuin kovanrahan asunnoissa”!

Lisäksi tulisi huomioida rakennusoikeuden, eli tontin hinnan osuus asunnon hinnassa. Mikäli näin tehtäisiin, niin lähes kaikki Hitas-asunnot osoittautuisivat uutena ostetun markkinahintoja kalliimmalla.

Hitas-asunto on siis pääsääntöisesti uutena kallis. Ennen 2004 uudistusta, vanhan asunnon sai ostaa hitas-osakkaalta hitas-indeksillä leikattuun alehintaan. Tämän ainoan kiistattoman ”hitas-edun” tarjosi hitas-osakas kaupungin pakottamana, ei yhteiskunta.

Olemme aina olleet sitä mieltä, että pitkäaikainen sääntely ei toimi markkinatalousjärjestelmässä ja siitä pitäisi Hitasissakin luopua 15 vuotta vanhemmissa asunnoissa. Nyt kun olemme saaneet vanhan hitas-asunnon jälleenmyyntihinnan oikeudenmukaiseksi, niin järjestelmä voitaisiin jotenkin hyväksyä määräaikaisella sääntelyllä, josta voitaisiin vapautua ilman sanktioita, kuten tuetussa aravajärjestelmässäkin on ollut.

Olen pyytänyt kaupungin selvittämään mieluiten riippumattomalla asiantuntijalla, oheisten kahden vaihtoehdon kustannukset asukkaalle.

A: Asukas ostaa tontin lainarahalla 4 % korolla, verovähennysoikeudella, 60 vuoden laina-aika, inflaation ollessa 4 %.

B: Asukas vuokraa tontin valtuuston 1.10.80 päättämillä ehdoilla: vuokra-aika 60 vuotta, vuokra 4 % vuodessa+pääomaa korotetaan inflaatiolla.

Toivottavasti tämä vertailu vähäksi aikaa lopettaa pelot hyödyistä asukkaalle!

 

Pauli Leppä-aho

Hitas-osakkaat ry:n pj.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat